Ensikosketukseni sipulikankaaseen ajoittuu jo melkein kymmenen vuoden taakse. Ostin kyseisestä Tampellan kankaasta ommellun olkalaukun, joka on siitä asti säilyttänyt asemansa yhtenä suosikkilaukuistani. Ihanat 70-lukulaiset värit ja hieno kuosi lumosivat heti tämän sipulinystävän. Vuosi takaperin onnistuin saamaan käsiini mukavankokoisen palasen samaista kangasta ja siitä syntyi lämpöiset fleecevuoriset lapaset itselleni. Isohippi himoitsi itselleen samanlaisia ja niinpä ompelin hänellekin tuollaiset talven piristykseksi. Vieläkin kangasta riittää, joten ajattelin taikoa siitä vielä jonkinmoisen hamosen. Vai pitäisikö sittenkin yrittää väkertää Pikkuhipillekin omat retrolapasensa vielä näin lopputalven iloksi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti