torstai 2. huhtikuuta 2009

Lapsen vaatetyylistä (ja vähän vanhempienkin)






Poikalasten vaatekaappeihin ollaan kurkisteltu viime aikoina Vintage Livingin sekä Matroskinin blogeissa ja aikaisemmin myös ainakin Nunniannin blogissa on ollut keskustelua poikien vaatetuksesta. Niinpä innostuin itsekin hieman kuvailemaan, että mitä meidän toukokuussa neljä vuotta täyttävän pojan vaatelaatikoiden kätköistä juuri tällä hetkellä löytyykään. :)

Perheessämme suositaan niin lasten kuin aikuistenkin pukeutumisessa raikkaita värejä: punaista, keltaista, oranssia, vihreää sekä mausteena reippasti ruskeaa. Pikkuhipin pukeutumiseen kuuluvat olennaisena osana erilaiset pirteät ja usein retrohenkiset kuosit; palloa, raitaa, kukkia, eläimiä ja autoja. Myös yksiväristä vaatetta löytyy paljon noissa mainituissa suosikkiväreissä. Housupuolelta käytössä ovat sammarit, farkut ja tietysti rennot sekä käytännölliset veluurihousut sekä collegehousut. Vaatteiden käytännöllisyys ja yhdisteltävyys ovat luonnollisesti tärkeitä juttuja.

Tyttöjen vaatepuolelta löytyy monasti meille mieluisempaa värimaailmaa, joten uusia vaatteita ostettaessa hankintoja tulee tehtyä aika usein sieltä. Lisäksi meidän ruumiinrakenteeltaan pitkälle ja hoikalle sekä pitkäraajaiselle pojalle tyttöjen osastolta ostetut vaatteet ovat malliltaan monasti paremmin istuvia kuin poikien osaston vaattetn, joissa on usein aivan liikaa leveyttä meidän hoikkeliinille.

Merkeistä meillä suositaan Marimekkoa, Nansoa, Tutan uusretromalliston vaatteita, Småfolkia, Po.p:ia ja Lindexistäkin löytyy usein kivoja vaatteita juuri meidän makuumme. Ensimmäinen raskausaikanani Pikkuhipille ostamamme vaate oli Tutan uusretromalliston punainen kärpässienibody joskus raskauteni puolenvälin jälkeen; Tutan kärpässieniä muuten vilisee Pikkuhipin paidassa tälläkin hetkellä ja sienipaita onkin yksi pojan omista suosikeista. Muita pojan omia lempivaatteita tällä hetkellä ovat omppupaita, eläinpaita, autopaita sekä vielä pojalle hieman liian suuri retroverkkaritakki, joka päällänsä poika tykkää keikistellä peilin edessä. "Tosi hieno!" :)

Valtaosa käytössä olevista lastenvaatteistamme on ostettu käytettynä ja aika paljon olemme saaneet erityisesti paitoja myös lahjaksi; lähimmät sukulaiset ja ystävät tuntevat makumme erittäin hyvin ja osaavat ostaa juuri niitä vaatteita, joita itsekin ostoskoriimme poimisimme.

Jo ihan kierrätyssyistä itselleni on tärkeää, että lapselle hankkimani vaatteet ovat sellaisia, jotka sopivat niin pojalle kuin tytöllekin. Kaikki meiltä löytyvät lastenvaatteet voisin siis pukea yhtä lailla tytön kuin pojankin päälle. Vieroksun ajatusta lapsen "värikoodittamisesta" sukupuolen mukaan; itseäni ei ollenkaan häirinnyt se, että poikamme ollessa vauva ei hänen sukupuoltaan voinut määritellä pukeutumisessa käytettyjen värien perusteella. Tämä ei kuitenkaan ollut mitenkään itsetarkoituksellista, vaan
mielestäni yksinkertaisesti kaikki värit sopivat lapselle (ja toki yhtä lailla aikuisellekin) sukupuolesta riippumatta ja näin nimenomaan makuasiat säätelevät meillä pukeutumisessa käytettäviä värejä. Pastellivärejä en esimerkiksi pukisi (ainakaan vapaaehtoisesti) pojalle enkä yhtä lailla myöskään tytölle. :P

Lapsen vaatevalinnoista päättäminen on ollut alusta asti sikäli helppoa ja luontevaa, että minun ja mieheni maku vaatteiden sekä värien suhteen on hyvin samankaltainen. Jotain meidän tyyliemme jopa pelottavasta samankaltaisuudesta kertonee se, että ostimme toisillemme viime jouluna täysin sattumalta lahjaksi tismalleen samanlaiset ja jopa samanväriset Nanson Paulakukkapaidat -ja olimme kumpikin erittäin ilahtuneita saamastamme lahjasta. :D Muutenkin vaatekaapeistamme löytyy hyvin paljon samankaltaisuuksia ja samoja kuoseja; mieheni kun sattuu olemaan melkein yhtä suuri retrohenkisten kuosien ystävä kuin minäkin. Lisäksi jaamme myös yhteisen mieltymyksen 70- luvun verkkaritakkeihin ja kalsaripaitoihin. Melkoisen tyylikäs seurue siis ollaan tuolla ihmisten ilmoilla liikkuessamme; jos ei muiden niin ainakin omasta mielestämme. :D

Kivaa torstaipäivää kaikille! :)

7 kommenttia:

sallannika kirjoitti...

Ah, niin ihania vaatteita <3
Omakin pojan vaatteet koostuvat pitkältä uusretro-vaatteista ja muutamasta aidosta retrovaatteesta (aina kun niitä löydän), värit ja kuviot ovat niin herkullisia ettei niitä voi vastustaa :)
Päiväkodissakin aina aamuisin tulee kehuja miten pirteää vaatetusta L:llä on taas päällä, piristää Suomen synkkää talvea.

Laura kirjoitti...

Ah, lempiaihe :)
Onneksi nykyään kaupoista saa jo aika hyvin muutakin kuin monsteriosastoa. Mekin eksytään tyttöjen puolelle, siellä löytyy useimmiten ne kirkkaanpunaiset ja keltaisetkin.

Marimekko on meilläkin kestosuosikki. Aika lailla samoja vaatteita käytetään, käys kurkkaa mun uusin postaus niin näet = velourhousut ja Marimekon paita on jees :D

rouva o kirjoitti...

Mäkin muuten ostan usein meidän pojille etenkin housuja tyttöjen osastolta. Ne vaan oikeesti istuu niin paljon paremmin. Mallistojen suunnittelijoilla on hassu stereotypia siitä, että tytöt ovat pitkiä ja hoikkia ja pojat taasen pyöreämpiä.

sallannika kirjoitti...

Tulipa mieleeni että millä pesuaineilla pesette vaatteenne että värit pysyvät kirkkaina? Itselläni tahtoo olla se ongelma että värit haalistuu pian :/

blandad. kirjoitti...

Oi tosi hyvä aihe! tässä tuli nyt kaivattua ja täsmällistä tietoa, jota hetkittäin kaipaa vaatesuunnittelijan näkökulmasta: millaisia vaatteita halutaan ostaa, mihin kiinnitetään huomiota, mitkä seikat vaikuttavat valintaperusteisiin jne. noita värijuttuja jonkun verran tutkineena on kiva lukea, että kaikki vanhemmat eivät koe tähdelliseksi määrittää lastaan pukemalla häntä tietynvärisiin vaatteisiin vain sukupuolen mukaisesti. On hienoa, että lapselle annetaan tilaa ja mahdollisuus valita omia suosikkivärejä ja vaatteita - itse en saanut aina vaikuttaa, ja muistan kuinka se harmitti.

Saara kirjoitti...

ooooooow, miten suloinen paitavalikoima!!!

Tiukunen kirjoitti...

Zalla: Kiitos! :) Voin kuvitella, että poikasi värikkäissä retrovaatteissaan on todellinen päiväkodin piristys. <3

Pyykinpesussa meillä on käytössä yleensä ihan Rainbow-merkkistä värillisille pyykeille tarkoitettua pesuainetta, joskus Ecoveria ja välillä jotain muitakin merkkejä. Itse en ole huomannut eroa värien haalistuvuuden suhteen pesuaineiden merkkien välillä. Pesen pyykit yleensä vaatteesta riippuen joko kolmessa- tai kuudessakympissä ja aina nurinpäin käännettyinä; oisikohan tuolla nurinpäin kääntämisellä jotain tekemistä värien säilyvyyden kanssa?

Laura: Teillä onkin todella hyvä maku vaatteiden suhteen! :D Marimekon vaatteita saadaan pojalle usein lahjaksi ja ne lahjat päätyvätkin meillä aina todella ahkeraan käyttöön. :)

Itsekin olen huomannut tarjonnan ilahduttavaa monipuolistumista tapahtuneen kauppojen lastenosastoilla; toivottavasti sama suuntaus jatkuisi edelleen. :)

Shandi: Olen ihmetellyt itse aivan samaa asiaa. Luulisi housuja tehtävän eri vartalotyypin omaaville lapsille; eihän kaikki tytöt ja pojat kuitenkaan ole samalla muotilla tehtyjä.

Heidi: Kiitos kommentistasi! Tämä onkin yksi lempiaiheistani, josta voisin jauhaa vaikka kuinka paljon. :D

Huisi design: Isot kiitokset! :)