Suuntasimme perjantaina pitkästä aikaa Tampereelle viikonlopun viettoon. Tampere on itselleni hyvin rakas kaupunki, vaikka en olekaan siellä koskaan itse asunut. Aikaa siellä olen kuitenkin varsinkin lapsuudessani sekä teini-iässä viettänyt hyvin paljon ja paikkaan liittyy itselleni erittäin paljon rakkaita muistoja. Jos en asuisi pääkaupunkiseudulla niin asuisin erittäin todennäköisesti juuri Tampereella.
Reissuumme sisältyi luonnollisesti perinteiset kirpparikierrokset Tampereen mainiolla kirpuilla; saldona pari kivaa paitaa, retrokankainen kietaisuhamonen, iso kasa nappeja ja muutama sisustuslehti. Kävimme myös istuskelemassa Café Europassa, joka olikin itselleni uusi ja samalla varsin miellyttävä tuttavuus. Paikasta olin toki jo etukäteen kuullut paljon hyvää. Halloumijuustosalaatti oli herkkua ja paikan sisustus sekä tunnelma kertakaikkisen ihastuttava! Tuonne palataan taatusti seuraavallakin reissulla, jolloin aion suunnata myös Museokeskus Vapriikkiin kurkistelemaan helmikuun alussa avattavaa ja mielenkiintoiselta vaikuttavaa Aika leikkiä -nimistä näyttelyä.
Reissuumme sisältyi luonnollisesti perinteiset kirpparikierrokset Tampereen mainiolla kirpuilla; saldona pari kivaa paitaa, retrokankainen kietaisuhamonen, iso kasa nappeja ja muutama sisustuslehti. Kävimme myös istuskelemassa Café Europassa, joka olikin itselleni uusi ja samalla varsin miellyttävä tuttavuus. Paikasta olin toki jo etukäteen kuullut paljon hyvää. Halloumijuustosalaatti oli herkkua ja paikan sisustus sekä tunnelma kertakaikkisen ihastuttava! Tuonne palataan taatusti seuraavallakin reissulla, jolloin aion suunnata myös Museokeskus Vapriikkiin kurkistelemaan helmikuun alussa avattavaa ja mielenkiintoiselta vaikuttavaa Aika leikkiä -nimistä näyttelyä.
Reissusta kotiutuminen ja arkeen palautuminen ei sitten luonnistunutkaan aivan suunnitelmien mukaisesti. Ollaan nimittäin heti näin viikon aloittajaisiksi kipeinä koko joukkio. Tällä kertaa vieraanamme on vatsapöpö; ilmeisesti sama, joka viime viikolla riehui pojan päiväkodissa. Ja oksennuskammoisena vatsatauti on sellainen vieras, jota en kovin mielelläni meille olisi kyläilemään toivonut. :P Onneksi mielialaa kuitenkin nostattaa Nelliinan blogista bongattu tieto siitä, että Placebo on tulossa kesällä esiintymään Provinssirockiin. Enpä ainakaan näin äkkiseltään keksi parempaa syytä lähteä festaroimaan oikein kunnolla monen vuoden tauon jälkeen.. :D
7 kommenttia:
Oi, Cafe Europa on ihana paikka, ja sen toastit on vallan mainioita :) Tykkään tuosta sisustuksesta älyttömästi!
Meilläkin on jo lähes festariliput tilauksessa, tai olisi jos kahden päivän lippuja olisi jo tullut myyntiin :)
Harmi että olette kipeitä, mutta ihana kuulla, että jollain muullakin on oksennuskammo. ;)
kirppislöydöistä kuvaa odottelen :)
sarakissa: Itsekin ihastuin tuohon paikkaan samantien ovesta sisään astuessani. Täytyykin ensi kerralla kokeilla noita toasteja; kuulostivat ainakin vallan herkullisilta. :)
Pakko päästä Provinssiin. Pakko päästä Provinssiin. Pakko päästä Provinssiin. :D
anonyymi: Kohtalotovereita löytyy näköjään. :P Kammoan sekä pelkään oksentamista yli kaiken ja jo sanan "oksennustauti" kuuleminen saa minussa aikaan kylmiä väreitä. Yyh..
hantta: Voisinhan minä noista yrittää kuvan tai pari räpsiä. :)
Minäkin pääsen ehkä viikonlopuksi Tampereelle. Täytyykin kaivella kirppareiden osoitteita jos vaikka johonkin eksyisi.
Toivottavasti saatte oksuiltua sen pöpön pian pois!
Jos se pariskunta, joka nousi bussiin muistaakseni Tesoman kohdalla eivät olleet te, olivat he kuin ilmetyt te. Vaikeasti selitetty. En muista nähneeni kasvoistasi kuvia, mutta ne värit ja rastat ja vaatteet, rattaat, kaikki, oli kuin ilmetty Tiukunen ja miehensä sekä pikkuhippi.
:D
Ouppa: Tampere on kyllä todella kiva kaupunki. Toivottavasti reissullasi oli kirpparionnea! :o)
Liisa: Hehee.. Kuulostaa kovasti siltä, että osuit hyvinkin oikeaan! ;) Olisit tullut nykäisemään takuista ja moikkaamaan. :D
Lähetä kommentti