Kahteen vuorokauteen mahtui niin paikasta toiseen säntäilyä kuin täydellistä rentoutumistakin. Sukulointia, löytöretkiä kirpputoreille, visiitti erään kotimaisen karkkivalmistajan tehtaanmyymälään (voitte vain kuvitella kuin täpinöissään Pikkuhippi oli ja kuinka paljon lakua sekä suklaata innostuin tuolta ostamaan), saunomista (joka on aina itselleni aivan erityisen luksusta, sillä käyn saunassa ehkä nelisen kertaa vuodessa), rentoutumista kirpparilta ostamiani sisustuslehtiä selaillen ja karkkia sekä suklaata herkutellen. Lisäksi kävimme rakkaan lapsuudenystäväni kanssa pitsalla vanhassa suosikkipitsapaikassani ja vietimme lauantai-iltaa yhdessä kaikessa rauhassa jutustellen sekä kuivaa siideriä maistellen.
Ja taas jaksaa arjen kiireitä paljon paremmin.. Erittäin hyvä viikonloppu siis. :)
7 kommenttia:
Kuulosti kivalta viikonlopulta, namia, kirppistä, pitsaa ja hyvää seuraa. Toimii aina!
Oi miten mukavaa! Bongasin myös tutun kuvion lautasesta - laitan piakkoin vastineen omaan blogiini! ;)
Rentouttavan kuuloista puuhastelua :). Ja suloinen tosiaan tuo lautanen. Itse olin vuosi sitten aivan koukussa Dominoihin ja söinkin niitä sitten niin paljon ja useasti, ettei sen jälkeen ole enää tehnyt mieli. Voisikohan itsensä vieroittaa kaikesta epäterveellisestä samalla tavalla, yliannostuksen avulla? ;)
Blogissani on sinulle haaste :).
Teillä on ollut mukavankuuloinen viikonloppu. Tuollaiset reissut on kyllä niin huippuja kun lyhyessä ajassa ehtii tapahtumaan paljon ja sitten kun tulee kotiin, tuntuu että on ollut ikuisuuden poissa. Lataa akkuja kivasti semmonen.
Kuulostaa ihanalta!
Kauniita kuvia olet taas ottanut.
Kainiita kuvia taas! Ja mukavalta kuulosti viikonloppu ja suklaa herkulliselta. ;)
peppi: Totta; todella mainio yhdistelmä! :)
meininkäinen: Heh, tuttu lautanenhan sieltä sinun blogistasi löytyi.. :)
lumianna: Kiitokset haasteesta! :)
Lautanen löytyy vanhempieni valikoimista.. Olen tosin harkinnut noiden omimista itselleni, sillä ovat kuulemma heillä nykyisin vain "kaapissa turhaan tilaa viemässä". :P
Itse innostun toisinaan jostain herkusta tai ruoasta niin, että syön sitä jonkin aikaa todella usein ja uskomattomia määriä. Sitten seuraa kyllästymisvaihe, jonka jälkeen joko en halua ikinä enää kuullakaan kyseisestä herkusta/ruoasta tai sitten syön sitä jatkossakin, mutta huomattavasti hillitymmin. :D
ouppa: Totta! Energiaakin piisaa nyt ihan eri tavallla. :)
ilona: Kiitos! :)
maria: Kiitokset! :)
Lähetä kommentti