Olen vasta näin aikuisiällä oivaltanut kunnollisen aamiaisen merkityksen päivän käynnistäjänä. Yläaste- ja lukioaikoinani käytin jokaisen ylimääräisen minuutin tehokkaasti nukkumiseen ja sitten säntäsin suoraan kouluun ehtien parhaassa tapauksessa juomaan ehkä lasillisen vettä ennen lähtöäni. :P
Nykyisin taas (vaikka olen edelleenkin äärimmäisen aamu-uninen tapaus, jonka mielestä ihmiselle ei ole luontaista nousta sängystä ennen aamukymmentä) jätän aamupalan väliin vain äärimmäisessä kiireessä ja jos niin pääsee käymään, se kyllä koskautuu voimattomana olona jo viimeistään parin tunnin päästä. Vaikka olenkin kahvinystävä niin juon vain todella harvoin kahvia aamuisin samantien herättyäni. Yleensä "aamukahvin" aika onkin itselläni vasta puolenpäivän jälkeen, vaikka herätys olisikin ollut jo ennen kello kuutta.
Tänään aamuni käynnistyi Sysmän luomumyslillä, johon olen itse lisännyt joukkoon auringonkukansiemeniä sekä manteli- ja pähkinärouhetta lisämakua sekä hyviä rasvoja tuomaan. :) Mysliannokseni nautin jogurtin ja vadelmien kera; ohessa join appelsiinimehua. Yleisimpiä aamiaisvariaatioitani ovat kaura- tai neljänviljanpuuro erilaisin höystein tai sitten ihan vain pari palaa ruisleipää juuston ja kurkun kera & ohessa jokin hedelmä. Noilla eväin touhua täynnä oleva päivä käynnistyykin mitä mainioimmin.
Nykyisin taas (vaikka olen edelleenkin äärimmäisen aamu-uninen tapaus, jonka mielestä ihmiselle ei ole luontaista nousta sängystä ennen aamukymmentä) jätän aamupalan väliin vain äärimmäisessä kiireessä ja jos niin pääsee käymään, se kyllä koskautuu voimattomana olona jo viimeistään parin tunnin päästä. Vaikka olenkin kahvinystävä niin juon vain todella harvoin kahvia aamuisin samantien herättyäni. Yleensä "aamukahvin" aika onkin itselläni vasta puolenpäivän jälkeen, vaikka herätys olisikin ollut jo ennen kello kuutta.
Tänään aamuni käynnistyi Sysmän luomumyslillä, johon olen itse lisännyt joukkoon auringonkukansiemeniä sekä manteli- ja pähkinärouhetta lisämakua sekä hyviä rasvoja tuomaan. :) Mysliannokseni nautin jogurtin ja vadelmien kera; ohessa join appelsiinimehua. Yleisimpiä aamiaisvariaatioitani ovat kaura- tai neljänviljanpuuro erilaisin höystein tai sitten ihan vain pari palaa ruisleipää juuston ja kurkun kera & ohessa jokin hedelmä. Noilla eväin touhua täynnä oleva päivä käynnistyykin mitä mainioimmin.
5 kommenttia:
Tosi terveellinen ja hyvä tapa! Minulle aamiainen tarkoittaa juuri sitä kahvia minimissään. Yritän syödä jotain, jos ehdin. Kävellessäni töihin saatan hotkaista samalla banaanin tai ruisleivän. Nyt äitiyslomalaisena on aamupalalle ainakin periaatteessa paremmin aikaa.
Kauniin kuvan olit liittänyt kirjoitukseesi mukaan!
Minä syön aika samanlaisen aamupalan kuin sinä, mutta lisäksi myös teetä. Yksi, kaksi tai kolme kupillista. Päivästä riippuen.
Tuo Sysmän luomumysli on tosi herkkua! En ole varmaan aikaisemmin kommentoinut, mutta tykkään blogistasi ja varsinkin kuvista ihan hirmuisesti :)
Muistan yläasteella syöneeni vain jonkun mandariinin matkalla bussipysäkille, mutta sen jälkeen kyllä kunnolla aamiaisen, silti nukuin pitkään. En laittaudu mitenkään aamuisin, joten 15 min riitti mainiosti aamupalaan ja lehden selaamiseen.
Kai mä olen nykyään niin tottunut aamupalaan, että on aamulla jo noustessa nälkä ja tulee huono olo jos ei syö. On ihanaa lähteä kylläisenä liikenteeseen!
Sysmän luomumyslistä olen kuullut kehuja ennenkin, täytyykin maistaa :). Saisikohan tuota vaikka Ruohonjuuresta? Se kun on kauppa, jossa pistäydyn mielelläni ja viihtyisin siellä lähes miten kauan vain.
Minä olen oppinut aamupalan syömisen oikeastaan vasta vuoden, parin sisällä. Aiemmin join vain kupin kahvia meikatessani, mutta nyt nautin ihan oikeasta aamupalasta Hesarin kanssa. Nyt tuntuisi jo oudolta lähteä syömättä minnekään... Ja olokin olisi varmasti heikko. Ja kiireetön ruokailuhetki juuri sen Hesarin kanssa on yksi päivän suurimpia nautintojani :).
Lähetä kommentti